lauantai 17. helmikuuta 2018

Ratsastustunnit 8.2.& 15.2.

Tähän postaukseen olen koonnut kahden viimeisimmän viikon ratsastustunnit ja postausta kuvittavat muutama viikko sitten ottamani talvikuvat Sailan poneista ja hevosista.



Torstai 8.2. 

Tällä tunnilla menin Zicolla, jota olin toivonut vaihtelun vuoksi. Minulla ei oikeastaan ollut mitään erityisiä odotuksia tälle tunnille (kuulostaapa hassulta :P), sillä Zico osaa olla todella erilainen joka tunti. Onnekseni oli aivan tyyntä, joten Zico ei pomppinut minne sattuu tuulen säikähtämisen seurauksena. Alkutunnista Zico vähän kyttäili kuten yleensäkin, sillä tuntimme aikaan on näin talvella pimeää. Tunnilla teimme pohkeenväistötehtäviä, joita aloitimme heti alkukäynneissä. Kuten jo mainitsin, Zico oli aluksi vähän jännittynyt, mutta saatuani sen jakamattoman huomion ja keskittymisen tehtävään, alkoi jo mennä oikein hyvin. Teimme pitkillä sivuilla ns. siksak-pohkeenväistöä, jossa ensin väistetään todella loivasti muutama metri pois uralta, sitten suoristetaan ja palataan kaviouralle väistäen. Lyhyillä sivuilla teimme voltteja, joissa Zico olisi niin suuresti halunnut oikoa ja tehdä omia kananmunavolttejaan. Sellaiset perusasiatkin, kuin voltit, saa kyllä tarpeen tullessa vaikeiksi. :D
Zico toimii parhaiten vähän syvemmässä muodossa, jossa se saa hengittää ja keskittyä tekemiseen. Oman kokemukseni mukaan Zico ei enää (ikänsä puolesta) kanna itseään niin hyvin, joten olin heti tyytyväinen, kun se itse kulki pienen pätkän paremmassa ryhdissä.
Ravissa Zico jäi ensin hiukan pohkeen taakse ja jäi hitaaksi lähtiessämme tekemään pohkeenväistöä samalla tavalla kuin käynnissä. Teimme tehtävää molempiin suuntiin ensin kevyessä ravissa, sitten harjoitusravissa. Zicolla on sen verran kiva ravi, että harjoitusravissa tehtävä sujui ehkä paremminkin kuin kevyessä ravissa. Ravi-vaiheessa se olikin jo sen verran rentoutunut niskasta ja oikeastaan koko kehosta, että sain sen keskittymään täysillä tehtävään. Pohkeenväistössä minun oli kiinnitettävä huomiota perusteelliseen suoristamiseen, sillä lähdin liian nopeasti takaisin uralle tai väistin liikaa pois uralta, jolloin kuvio näytti enemmän loivalta kaarelta.
Laukkoja ratsastimme suurella keskiympyrällä, osissa. Zicon kanssa laukkasimme Rebekan ja Hessun kanssa, ensin vasempaan kierrokseen. Vasen laukka on Zicolle helpompi, eikä se yleensä edes laukkaa oikeaan kierrokseen. Tällä kertaa Zicolla oli oikein hyvää talvienergiaa, joten se innostui laukoissa. Oikeaan kierrokseen vaihtaessamme Saila kertoi, että Zico oli aikaisemmin samalla viikolla kokeillut muutamia pätkiä oikeaa laukkaa, joka tarkoitti, ettei oikea polvi ollut kipeä. Nyt nostaessani laukan, Zico nosti todella hienosti oikean laukan, jota en ole sen ennen nähnyt koskaan laukkaavan. Maastossakin se laukkaa avuista huolimatta vasenta laukkaa. Pakko myöntää, että olin aika yllättynyt siitä, miten hienosti se laukkasi ja oli selvästi innoissaankin.
Loppuraveissa teimme isoja pääty-ympyröitä kevyessä ravissa vähän pidemmällä ohjalla. Tässä vaiheessa Zico oli rennoimmillaan, jos niin voi sanoa, sillä sai ravata pitkällä kaulalla ja syvemmässä muodossa. Kaiken kaikkiaan tunti meni todella hyvin ja toivoin Zicoa seuraavallekin viikolle nyt kun olin saanut siihen vähän tuntumaa.


Kalle

Kalle, taustalla Alli

Alli, Fredi, Nalle, Muppe, Poku ja Flika


Torstai 15.2.


Sainkin kuin sainkin toiveeni mukaisesti Zicon tällekin tunnille. Ada meni Fredillä ja toivoi että kirjoittaisin hänestäkin jotain tähän postaukseen, joten ehkä kirjoitankin jos jotain järkevää saan aikaiseksi. :)
Alkukäynneissä teimme aluksi ihan voltteja muutaman kierroksen, jonka jälkeen pääsimme kunnolla tunnin aiheeseen: kolmikaariseen kiemurauraan. Heti selkään päästyäni ja muutaman metrin eteenpäin ratsastettuani huomasin Zicon olevan todella raskas ulko-ohjalle, eikä oikein lähtenyt taipumaan yhtään mistään. Tällä tunnilla myös vanha viholliseni, maahan ja kuvion sisäpuolelle katsominen, iski kyntensä minuun, joka sitten vain pahensi Zicon "vaappumista". En saa päähäni mitään järkevää sanaa kuvaaman oikomista ja ulko-ohjassa roikkumista. Kaiken lisäksi oikeassa kierroksessa ratsastaminen oli aika kurjaa, sillä olin saanut samalla viikolla jäykkäkouristusrokotteen, jonka takia vasen käteni oli vielä hiukan kipeä.
Kolmikaarisella kiemurauralla ratsastamiseni oli vähintäänkin mielenkiintoista. Alkuun Zico halusi oikoa, kyttäillä ja olla taipumatta. Sitä täytyi ratsastaa lähes koko ajan pelkällä sisäpohkeella ja herätellä kuuntelemaan. Tunnilla ei mielestäni ollut normaalista poikkeavia häiriötekijöitä, mutta silti ratsuni keskittyminen herpaantui koko ajan. Teemme tunnilla aika harvoin tämänlaisia tehtäviä, joten Zico saattoi olla hiukan ihmeissäänkin uudesta tehtävästä, jos asian niin voi ilmaista. Tätä tehtävää teimme kevyessä ravissa, niin että toiselle pitkälle sivulle tuli harjoitusravipätkä, molemmilla lyhyillä sivuilla teimme voltit ja A-päädyn kulman jälkeen alkoi kolmikaarinen kiemuraura. En osaa selittää tätä kovin hyvin, mutta ehkä saatte jotain käsitystä siitä, mitä teimme tunnilla.
Laukoissa aloitimme ensin niin, että kaikki laukkaisivat yhtä aikaa. Meitä oli tunnilla huikeat viisi, vaikka yleensä meitä on kolme tai neljä. Tämä ensimmäinen suunnitelma ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen, sillä Adan ratsu Fredi (shetlanninponi <3) innostui hiukan turhan paljon ja alkoi ottamaan muita, isompia hevosia kiinni pukkihyppyjen kera. Ada kuitenkin pysyi selässä ja vaihdoimme tehtävää niin, että ratsastimme osissa siirtymisiä. Fredi laukkasi tällöin Vekkiksen kanssa keskiympyrällä ja me muut kolme; Zico, Hessu ja Kalle sen jälkeen. Nostin ensin laukan keskiympyrällä, jonka jälkeen saimme laukata koko uralla. Tälläkin viikolla Zico laukkasi upeasti oikeaa laukkaa! Kuitenkin ensin sai raipalla muistuttaa, jonka jälkeen se sai uutta innostusta tehtävään. Olimme jäämässä aivan liian pienelle kuviolle, sillä jäin katsomaan Zicon sisälapaa. Olen mielestäni tästä ongelmasta koko ajan pääsemässä pois eikä sitä ole esiintynyt vähään aikaan, mutta nyt yhtäkkiä tällä tunnilla jäin katselemaan alas. Tajusin tämän kuitenkin itse aika nopeasti, joten pääsimme isommalle kuviolle. Tässä vaiheessa kun Zico sai tilaa laukata, se innostui ihan kunnolla. Fiilis oli ihan kuin maastossa olisi! Se alkoi jopa ottamaan Hessua vähän kiinni, mutta sain sen ajoissa kääntymään toiseen suuntaan ettei mitään oikeasti edes päässyt tapahtumaan.
Kaiken kaikkiaan tunti ei mennyt ihan niin hyvin kuin viime viikolla, mutta olen silti ihan tyytyväinen. Zico oli innoissaan laukoissa ja ravissakin tuli hyviä pätkiä, joten eikös se ole pääasia?



Viiu

Viiu


Toivottavasti piditte postauksesta! Minulla alkoi eilen viikon (plus viikonloppu) talviloma, jonka jälkeen minulla on tet-jakso, josta teille viime postauksessa kerroinkin. Tässä viikon aikana saattaa tipahdella postaus jos toinenkin tänne blogiin, nyt kun minulla on aikaa kirjoittaa. Torstaina ole lähdössä Ruotsiin, kiinnostaisiko teitä saada matkasta jonkinlainen postaus?


4 kommenttia:

Suositut tekstit