keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Murun koiraystäväkirja

Kuten lupailinkin, tässä onkin sitten Murun koiraystäväkirja-postaus, jossa on siis aivan samat kysymykset (kohdat johon vastataan) kuin edellisessäkin postauksessa, Messin koiraystäväkirjassa. Idea on siis aivan sama kuin edellisessäkin postauksessa, mutta tällä kertaa vastaukset on raapustellut Muru. Sain tämänkin nyt kirjoitettua ja julkaistua, joten nämä tulevat sopivasti viikon julkaisuvälillä. Nämä molemmat postaukset saivat inspiraationsa Aamulta, kiitos hänelle!





Nimeni: Muru, kuten jo kaikki varmasti tiesitte. Oikea nimeni on Nartsukan Arctic Sun, joka siis ilmeisesti liittyy jotenkin aurinkoon ja arktiseen ilmastoon. En ole ihan varma, mutta onneksi minulla on vielä hyvin aikaa opetella enklantia. Minä ja viisi sisarustani omistamme kaikki tuon saman Arctic-alkuliitteen kasvattajanimen perässä, olemmehan me talvipentuja. Minusta se sopii oikein hyvin, ja kaiken lisäksi tykkään talvesta ja auringosta!
Lempinimiäni ovat mm. Mursu (mistähän lie tullut..), Mussu, Mussukka, Murbs, Murmeli, Boss Baby, Likka, Törppö, Murunen, Muro..lista vain jatkuu. Rakkaalla lapsella on monta nimeä!

Osoitteeni: Messi ilmeisesti kertoi viime viikolla aika tyhjentävästi, mutta itsepäisenä ja fiksuna lapsena kerron tietysti oman versioni. Oikeastaan vain siitä syystä että Messi on nössö eikä tiedä mistään mitään. Asun Mäntsälässä, joka ilmeisesti sijaitsee jossain päin Suomenmaata, mistä sitä tietää. Ja vaikka en tiedäkään, en sitä kenellekään paljasta. Ups..
Yleensä arkipäivisin kun ihmiset eivät ole kotona, huoneiden ovet on suljettu. Minä muka muuten söisin ja tuhoaisin kaiken, jos kukaan ei ole vahtimassa. Niin varmaan. Meillä on siis Messin kanssa käytössämme olohuone, keittiö, kodinhoitohuone, ylä-ja alakertojen aulat sekä eteinen. Minusta ihan kiva alue, mutta yleensä tyydymme oleilemaan sohvilla tai kodinhoitohuoneessa, jossa kaikki tavaramme ja tietysti ruoka-ja juomakippomme ovat. Kun ihmiset sitten viimein viitsivät ilmaantua takaisin kotiin saamme kulkea kaikkialla talossa kun meitä voi kytätä. Öisin nukun yleensä Airin huoneessa ja sinne Messikin mahtuu. Airin täytyy silloin jättää ovi yksi auki, jotta pääsemme juomaan, joka on kuulemma ärsyttävää kun kaikki katulamput heijastuvat alakerran aulaan. Aika typerä huomio, mutta sen takia emme ihan joka yö pääse Airin huoneeseen nukkumaan. Silloin nukumme yläkerran tai alakerran sohvilla.

Väritys: Niinkin hieno kuin ruskea valkoisin merkin. Ymmärtääkseni siis niin kutsuttu pohjavärini on ruskea, sitten minulla on valkoisia "merkkejä" eli vatsani ja osa tassuistani ovat valkoiset, samoin kuononi ja otsassani minulla on "piirto". Lisäksi kaulani ympäri kulkee valkoinen, aika paksu raita. Joku sanoi sitä joskus huiviksi. Silmäni ovat sekoitus jotain kellertävää, ruskeaa ja vihreää. Useimmiten, kuten tällä hetkellä silmiäni ei edes näe kunnolla pitkän turkkini alta.

Ikäni: 1 vuosi, 2 kuukautta ja 2 päivää. Halusin olla täsmällinen, etten näyttäisi yhtään huonommalta kuin Messi. Ja kyllä, luin sen älykääpiön postauksen. Syntymäpäiväni, eli päivä jona maailmankaikkeus sai viimein kalleimman aarteensa, on 26.12. Airin mielestä se päivä kun hän sai tietää minun olevan tulossa heille ja se päivä kun hän kirjoitti siitä postauksen, oli aivan juuri äsken. Siitä tulikin mieleeni, tämän blogin sisältö oli varmasti jotain kamalan luokattoman roskan ja tylsän aikakausilehden väliltä ennen kuin minä astuin mukaan.

Perheeni: No ihmisperhettä minulla riittää, ja sitten on vielä kaikki heidän ystävänsä ja ties mitkä, jotka täällä ramppaavat edes takaisin. Ota nyt siitä sitten selkoa! Olen pikkuhiljaa alkanut totutella ajatukseen, etten minä ole tämän talon pää vaan mamma. Raskastahan se on tuollainen tajuta, mutta onneksi voin pompotella Messiä niin paljon kuin sielu sietää. Ja sehän sietää!
Koiraperheeseeni kuuluu emoni Luna ja isäni Capu. Luna asuu siskoni kanssa ihan meidän naapurissamme. Lisäksi veljeni asuu myös samalla asuinalueella, joten törmäilemme usein, varsinkin silloin kun olimme pienempiä, järjestelimme aina pentutreffejä. Minulla on siis kaksi veljeä ja kolme siskoa. Isääni en ole koskaan tavannut, enkä muutamaa sisaruksistani en ole nähnyt sen jälkeen kun muutimme eri paikkoihin. Toivon, että se päivä vielä joskus koittaa!
Kuuluuhan perheeseeni myös Messi ja muut maan matoset, hamstereita ne taisivat olla. En oikein ymmärrä niiden elämää, mutta eivätpä ne minua häiritse. Sitä paitsi, ne ovat suurimman osan ajasta häkeissä, kun minä saan mennä viipottaa minne haluan. Haahaa! Noh, onhan se Messikin joskus ihan kiva kun antaa minulle herkkunsa tai leikkii kanssani. Ja Messi on myös hyvä istuinalusta.





Lempivärini: Keltainen. Alun perin minun "teemavärini" piti olla vaaleanpunainen tai pinkki, mutta Airi sai muut ylipuhuttua keltaiseen. Ilmeisesti käyttäen apunaan nimeäni, sillä aurinkohan on keltainen.. Minusta keltainen sopii minulle ihan hyvin, minulla on esimerkiksi keltaiset valjaat (ja toiset valjaani ovat oranssit), hihna ja kaulapanta. Minulla on siis ihan tavallinen Rukan keltainen panta, jotkut saattavat tietääkin sen. Minusta se on kiva!

Lempiruokani: Kaikki syötävä! Rakastan ruokaa yli kaiken, joten voin syödä mitä vain. Kasviksetkin menevät oikein hyvin, vaikka Messi vihaakin niitä. Kaikki porkkanan ja kurkun palaset ovat hyviä, samoin kaikki missä on lihaa. Messillä on kana-allergia, joten minä saan yleensä syödä kaikki kananamit ja -herkut, joita olemme vaikka saaneet lahjaksi jostain. Lisäksi syön oikeastaan kaikkia luita ja namitankoja, koulutusnameja, juustoa, kinkkua sekä tietysti oman ruokani ja hammastikkuja. Minulle voi oikeastaan syöttää mitä vain, sillä vatsani ei mene sekaisin. Kaikista ykkösherkkuni on kuitenkin varmaan possunkorvat, niin kuin Messilläkin. Saamme niitä vain erityistilanteissa jos olemme olleet todella hienosti, joten ne maistuvat aina vain paremmilta, kun niiden saamista täytyy odottaa ja sen eteen on tehtävä jotain.

Lempieläimeni: Lemppareitani ovat varmasti kaikki, joiden kanssa voi leikkiä. Koirat ovat varmaankin parhaita, sillä sellainen minä itsekin olen. Metsässä tai lenkillä olen muutaman kerran nähnyt jäniksen ja nekin vaikuttavat ihan mukavilta veijareilta. Luulen kuitenkin, että ne saattaisivat vain päätyä lautaselleni. Hamstereistamme en ole koskaan oikein välittänyt, joten on vaikea sanoa lempieläintä koirakavereiden lisäksi. Kissojakaan en ole kauheasti tapaillut, yleensä vain säikytän ne pois haukkumalla . Menkööt muualle sähisemään.
Pakko siis sanoa, että lempieläimeni on koira. Koiria on kaikista helpoin ymmärtää, sillä ne ovat sopivan yksinkertaisia minun makuuni. Siis kaikki paitsi minä. Aivoni ovat sen verran kehittyneet, että ymmärrän muiden koirien elämän yksinkertaisuuden. Oma elämäni onkin niin kauhean monimutkaista ja hohdokasta. No, kuitenkin koirat ovat parasta seuraa ja niiden kanssa voi leikkiä ja riehua mielensä mukaan. Minulla onkin paljon korvaamattomia koirakavereita!

Pahin mokani: Minähän en koskaan oikein mokiani tunnusta, vaikka tiedänkin että nyt olen mokannut. Ehkä sen näkee kasvoistanikin, kun olen tehnyt jotain väärin. Yksi pahimpia mokiani oli ainakin äidin uuden valkoisen olohuoneen maton turmeleminen. Se oli kaikkiaan meillä ehkä kaksi viikkoa, jonka jälkeen se meni pesulan kautta kaappiin odottelemaan parempia päiviä. Aluksi olin tainnut vähän niin kuin pissata sen päälle, jonka jälkeisenä päivänä soin paketillisen rusinoita ja oksensin ne sitten siihen matolle. Ihmisten mielestä rusinat eivät ole oikein hyväksi minulle tai muillekaan koirille, ja uskonkin sen sillä oloni oli loppupäivän aika kehno. No, sitten meni varmaan muutama päivä kunnes mattoon ilmestyi punaisia pieniä veriläikkiä, sillä yksi kynteni oli leikatessa alkanut tihkua verta, joka sitten sotki maton. Lisäksi sen päälle tuli toisetkin pissat ja likaisia tassunjälkiä, kun olimme juuri tulleet lenkiltä eikä kukaan ehtinyt kuivata tassujamme ennen kuin Messin kanssa rynnistimme matolle talsimaan. No, sitten alkoi mammalla ilmeisesti toivo huveta, sillä matto vietiin pesulaan.

Kun suutun, niin: En kovin usein suutu, mutta joskus saatan suuttua Messille vaikka leluni viemisestä. Yleensä saan kyllä tahtoni nopeasti läpi tuollaisissa asioissa, kun vähän murahdan. Silloin Messi tajuaa antaa minun leluni takaisin minulle, jolloin kaikilla on sitten taas kivaa. Messi on yleensä myös aika innoissaan kun meille tulee joku kotiin tai vaikka vieraita, joten silloin se saattaa hyppiä innoissaan ihmisten päälle. Silloin usein haukun Messille, sillä se ei osaa ollenkaan käyttäytyä.




Mistä en pidä: En tykkää jos joku halailee liian kauan, esimerkiksi lapset tekevät usein niin, että jäävät roikkumaan kaulaani. Saatan päästää kurkustani pienen murahduksen jos en pidä jostain, mutta onneksi ihmiset silloin tajuavat lopettaa. Tykkään kyllä lapsista ja ihmisistä tosi paljon, mutta joskus he ovat vähän ärsyttäviä. En myöskään tykkää siitä jos kukaan ei huomioi minua vaan Messi vaikka varastaa kaiken huomion tai kun ihmiset keskittyvät vain toisiinsa, vaikka minä olen huoneessa. En oikein tykkää siitä, että kukaan ei rapsuta tai silitä minua.

Mistä pidän: Tässä kohdassa listani oli, valitettavasti, aika samanlainen kuin Messin. Kaikista eniten tykkään kuitenkin huomion keskipisteenä olemisesta. Yleensäkin pyörin ihmisten jaloissa tai änkeydyn viereen tai syliin sohvalle, jotta joku huomioisi ja rapsuttaisi minua. Pidän myös siitä, kun joku juttelee minulle, vaikken ymmärtäisi yhtikäs mitään. Lisäksi kaikki ruoka on mieleeni, varsinkin herkut!

Mottoni: Päätin nyt olla vähän kuin Messi (en ottanut siltä mallia!!!!) ja löysin itsekin pienen Nalle Puhin tekstin. Olkaas siis hyvät.


"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suositut tekstit